MiVon lajit ovat tanssillinen voimistelu, akrobatiavoimistelu, tanssi ja cheerleading. Joidenkin voimistelukouluryhmien kuten NinjaGym-ryhmien pääpaino ei ole missään yksittäisessä lajissa vaan niissä harjoitetaan monipuolisesti liikunnanperustaitoja. Näiden lajien lisäksi aikuisille on tarjolla barre-tunteja.
MiVon lajivalikoima on muotoutunut nykyisen laiseksi vuosikymmenten saatossa ja siihen on vaikuttanut niin suomalainen naisvoimistelu kuin alueella kulloinkin ilmennyt kysyntä sekä valmennusosaaminen lajeihin. Mikkelin alueella ei ole muita seuroja, jotka tarjoaisivat täysin samoja lajeja samanlaisilla painotuksilla.
Harrasteryhmät ja -joukkueet
Seurassamme voi harrastaa voimistelua, tanssia, akroa ja cheerleadingia – harrasteryhmissä toimintaa ohjaa sama periaate: laadukas, innostava ja kehittävä harjoittelu. Ryhmissä rakennetaan vahvaa perustaa lajitaitoihin ja kehitetään monipuolisia liikuntataitoja. Toiminta on tavoitteellista, mutta ennen kaikkea osallistujia motivoivaa ja liikunnan iloa vahvistavaa. Aiempi lajikokemus ei ole edellytys osallistumiselle.
Harrasteryhmät pääsevät esiintymään seuran joulu- ja kevätnäytöksissä. Harrasteryhmissä harjoitellaan 1–2 kertaa viikossa, kerrallaan noin 45 minuutista 1,5 tuntiin. Toiminta on avointa kaikille ja tarjoaa turvallisen sekä kannustavan ympäristön kehittyä.
Kilparyhmät ja -joukkueet
Kilparyhmiin ja -joukkueisiin hakeutuminen tapahtuu pääsääntöisesti kausien vaihtuessa.
Valintaprosessissa korostuvat läpinäkyvyys, yksilön kehityksen huomioiminen sekä tarkoituksenmukainen ryhmäsijoittuminen ikä ja level-vaatimukset huomioiden. Hakijoille annetaan palaute ja tarvittaessa ohjataan heidän kehitystään parhaiten tukevaan joukkueeseen. Kesken kauden joukkueisiin mukaan pääsy on aina harkinnanvaraista. Viikoittaista harjoittelua täydentää leiritoiminta sekä esiintymiset seuran tapahtumissa.
Tanssillisen voimistelun ja tanssin kilpaileviin ryhmiin hakeutuminen toteutetaan kausikohtaisesti. Valmennusryhmien harjoittelu on tavoitteellista ja pitkäjänteistä, ja se tähtää kilpailemiseen kansallisella tasolla. Joukkueet harjoittelevat keskimäärin 1–3 kertaa viikossa 1,5-2 h kerrallaan.
Kilpailukulttuuri
Kilpailuihin valmistautuminen ja niihin osallistuminen ovat osa urheilijan kasvua ja kehittymistä. MiVossa kilpailuiden tavoitteet käydään urheilijoiden kanssa läpi etukäteen. Vaikka tulokselliset tavoitteet ovat yksi osa kilpailutoimintaa, pidämme vähintään yhtä tärkeänä myös muita onnistumisen mittareita, kuten hyvää yhteishenkeä, turvallisen harjoittelukokemus syntymistä, onnistumista ennalta sovituissa tavoitteissa, puhdasta ja ehjää suoritusta sekä yksilöllisiä onnistumisen kokemuksia.
Mahdolliset varajäsenkäytännöt cheerleadingissa käydään avoimesti läpi joukkueen ja huoltajien kanssa. Päätöksissä huomioidaan muun muassa harjoitteluun osallistuminen, loukkaantumiset sekä muut joukkueen toimintaan vaikuttavat tekijät. Tavoitteena on toimia johdonmukaisesti, oikeudenmukaisesti ja kaikkia osapuolia kunnioittaen.
Kilpailuissa sekä urheilijat että valmentajat edustavat MiVoa. Valmentaja toimii omalla esimerkillään suunnannäyttäjänä ja opettaa urheilijoita suhtautumaan kilpailuihin, muihin osallistujiin ja kilpailutapahtumiin positiivisesti ja arvostavasti. Muita seuroja, kilpailunjärjestäjiä ja tuomareita kunnioitetaan, eikä muiden suorituksia tai pisteitä arvostella ikävään sävyyn tai urheilijoiden kuullen. Tuomareille annetaan työrauha, ja heidän tekemäänsä työtä arvostetaan.
Kilpailutilanteissa valmentajan tehtävänä on ennen kaikkea tukea, ohjata ja kannustaa urheilijoita. Laajemmat kilpailupalautteet käsitellään rauhassa kilpailuiden jälkeen, jolloin onnistumisia ja kehityskohteita voidaan arvioida rakentavasti ja positiivisessa hengessä. Palautteen tavoitteena on tukea oppimista, vahvistaa itseluottamusta ja auttaa urheilijaa kehittymään pitkäjänteisesti.
MiVon kilpailukulttuuri perustuu yhteisöllisyyteen, toisten kunnioittamiseen, positiiviseen ilmapiiriin sekä siihen, että jokainen saa mahdollisuuden osallistua, kokee kuuluvansa joukkueeseen ja seuraan sekä voi kokea onnistumisen iloa ja oppia kilpailutilanteista omista lähtökohdistaan.
Suunnittelutyö
MiVossa harjoittelu perustuu suunnitelmallisuuteen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Jokaisen ryhmän tai joukkueen valmentajatiimi, tai tarvittaessa vastuuvalmentaja, laatii kauden alussa kausisuunnitelman, joka ohjaa harjoittelun sisältöjä ja tavoitteita koko kauden ajan. Kausisuunnitelmat toimitetaan lajivastaavalle viimeistään kahden viikon kuluessa kauden alkamisesta.
Kisajoukkueet huomioivat kilpailukalenterin kausi-, viikko- ja harjoitussuunnitelmia laatiessaan. Muissa ryhmissä ja joukkueissa suunnittelussa huomioidaan muun muassa seuran näytökset ja muut yhteiset tapahtumat. Kausisuunnitelmien laatimisen tukena käytetään MiVon yhteisiä suunnitelmapohjia sekä ohjaajaoppaan ohjeistuksia. Kausisuunnitelmapohjat auttavat valmentajia niin kauden suunnitteluun kuin viikko- ja tuntisuunnitteluun sekä siihen, miten taitoja valmennetaan.
Harjoittelua rytmitetään kauden aikana eri painotusjaksoihin, kuten peruskunto-, lihaskunto- sekä esiintymis- tai kilpailukauteen valmistaviin jaksoihin. Näin varmistetaan harjoittelun monipuolisuus ja tarkoituksenmukainen eteneminen. Tarvittaessa valmentajat saavat tukea suunnitteluun myös lajivastaavilta.
Harrasteryhmissä harjoitellaan pääsääntöisesti kerran viikossa, kun taas kilpailutoiminnassa harjoituskertoja on yleensä kahdesta kolmeen viikossa. Kilpajoukkueissa voidaan hyödyntää myös viikkosuunnitelmia osana harjoittelun jaksottamista. Jokaiselle harjoituskerralle laaditaan harjoitussuunnitelma, joka pohjautuu kausi- ja mahdolliseen viikkosuunnitelmaan. Jokaisella harjoituksella on oma tarkoituksensa ja tavoitteensa, jotka tukevat ryhmän tai joukkueen pitkäjänteistä kehittymistä.
MiVossa harjoittelun kehittymistä seurataan ensisijaisesti päivittäisen valmennuksen kautta. Seurassa ei ole käytössä yhtenäistä testausjärjestelmää, sillä monilajiseurana eri lajien tarpeet poikkeavat toisistaan. Joissakin ryhmissä tai joukkueissa voidaan hyödyntää lajikohtaisia testejä valmentajien harkinnan mukaan, mikäli niiden katsotaan tukevan harjoittelua ja urheilijoiden kehittymistä.